Se oikea Trenssi

Klassisen tyylin yksi klassisimmista vaatekappaleista on tietysti trenssi. Hyvin istuva, vyöllä solmittava, kaksirivinen ja mieluusti polvipituinen. Beige, kitti tai tummansininen. Epoletit olkapäillä, soljet hihansuissa, takana napilla solmittava sadeläppä.

Olen etsinyt täydellistä (tai edes ihan kelpoa) trenssiä jo vuosia. Minulla on ollut maksimissaan vuoden kestäneitä suhteita niin Zaran, Mangon kuin H&M:nkin trensseihin. Mihinkään niistä en ole erityisemmin ihastunut, vaan ne ovat olleet hätäratkaisuja, kun muuta hameen kanssa sopivaa takkia ei vain ole löytynyt. Niin, hameen kanssa kun takin helman pitäisi olla sen verran pitkä, että hame peittyy (tarkkailkaapa kadulla, millainen hieman homssuinen vaikutelma tulee, kun näin ei ole). Käyttämäni hameet ovat polvimittaisia tai hieman polven yläpuolelle, joten voisi kuvitella, ettei tätä pidemmän trenssin löytäminen olisi mikään ongelma, mutta ihan todella se on. Siitäkin huolimatta, että perinteisesti trenssi on ollut vähintään polvimittainen tai jopa maahan saakka. Noh, ehkä ne nilkkamittaiset saavatkin pysyä vain salapoliiseille ja vilauttelijoille tarkoitetuissa erikoisliikkeissä...

Olen ollut pitkään valmis panostamaan takkiin kymppien sijasta satasia, jos vaan sopiva yksilö tulee kohdalle. No, eipä ole tullut. Olen yrittänyt olla aikaisin liikkeellä keväisin ja syksyisin (siis talvella ja kesällä), ja vahtinut erityisesti Ajattaren ja Stockmannin valikoimia, mutta sitä oikeaa trenssiä ei vain ole löytynyt: ei löydy oikean mittaista, oikean väristä, oikean kokoista. Kaiken maailman anorakkeja, parkatakkeja, bikereita ja telttoja tuntuu löytyvän jos missä värissä, koossa ja pituudessa, mutta ei klassisia trenssejä. Yleisin trenssin pituus tuntuu olevan puoleen reiteen, mikä taitaa olla vaan taas yksi osoitus siitä, että suomalaisnaiset viihtyvät enemmän farkuissa kuin hameissa. Ja mitä tulee väreihin, niin musta, joka imartelee vain hyvin harvoja, mutta johon liian moni suomalainen silti tahtoo itsensä verhota, tuntuu olevan liki ainoa vaihtoehto.  

Hups, taas meni hieman vuodatukseksi, mutta tarkoitus oli siis vain kertoa, että koska täydellistä tai edes sinne päin olevaa trenssiä on mahdotonta löytää, olen päättänyt kokonaan luovuttaa hintalapun katsomisen suhteen ja jatkaa etsintää vähän niin kuin silmälasiostoksilla – ne ostetaan, mitkä parhaiten sopivat ja hintaa katsotaan vasta pankkikortin PIN-koodia näppäillessä. Kuten arvata saattaa, olen siis siirtänyt katseeni Englantiin, sen ainoan oikean trenssivalmistajan valikoimiin. Ja mikä valintojen maailma sieltä aukesikaan… Nyt ongelmana ei enää olekaan se, mistä löytyisi täydellinen trenssi, vaan se, minkä näistä kaikista täydellisistä trensseistä valitsisin! ;)

Kuvat lainattu: Burberry

Uutta clutchia metsästämässä

Esittelin taannoin kaikki iltalaukkuni ja samassa yhteydessä mainitsin, että uusi sellainen on jo kiikarissa. Valitettavasti laukku, jota olin katsellut sillä silmällä, ei lopulta ollutkaan sellainen, mitä etsin. Kyseessä oli Marc Jacobsin Bianca, joka on kyllä aivan ihastuttava ja yksinkertaisuudessaan tyylikäs laukku, mutta mielestäni kuitenkin liian iso juhlakäyttöön. Arkikäytössä se kyllä menisi hyvin, mutta koska minulla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole sellaiselle laukulle todellista tarvetta, pyyhin sen hankintalistaltani. Nyt olisi siis uuden juhlalaukun paikka avoinna ja olenkin kartoittanut sopivia kandidaatteja jo jonkin aikaa. Haussa on nimenomaan musta yksilö, sillä sille on ehdottomasti eniten käyttöä. 

YSL Belle Du Jour

Tämä olisi t-ä-y-d-e-l-l-i-n-e-n. Niin simppeli, kaunis ja juuri oikean kokoinen. Hinta alkaa olla kipurajoilla, kun kyseessä on kuitenkin iltalaukku, jonka käyttöaste on arkilaukkua paljon matalampi. Mutta koska laukku on kuitenkin klassinen, ajaton ja (uskoakseni) kestävä, ostos olisi vielä jotenkin perusteltavissa. ;) Oma valintani olisi musta mattanahkainen yksilö medium-kokoisena, mutta sitä yhdistelmää ei valitettavasti näytä ainakaan tällä hetkellä löytyvän YSL:n nettikaupasta. Kiiltonahkainen olisi toki kaunis myös, mutta Della Margassa sitä hetken mallailtuani totesin, että sormenjäljet jäävät kiiltonahkapintaan aika ikävästi.  Kiiltävä pinta on myös sen verran juhlava, että laukku jäisi minulla ainoastaan juhlakäyttöön.

Tory Burch Reva Clutch

Tässä olisi toinen varteenotettava vaihtoehto, kun vihdoin löysin version myös hopeanvärisillä yksityiskohdilla. Olen itse sävymaailmaltani viileä eikä kullanväriset korut sovi minulle ollenkaan, joten pyrin välttämään kullanvärisiä yksityiskohtia muissakin asusteissa. En ole nähnyt tätä laukkua livenä, mutta mitat kuulostavat melko isoilta: ettei vaan tämäkin olisi lopulta liian arkinen kokonsa puolesta, kuten Biancakin? Onko jollain teistä kokemusta?

Etienne Aigner Judy Mini Bag

Tämän suloisen rusettilaukun bongasin taannoin Kauppalehti Optiosta ja ihastuin siihen ensi silmäyksellä. Helsingin M-Boxissa olen nähnyt tätä vain sinisenä enkä ole onnistunut löytämään Aignerin laukkuja nettikaupoistakaan. Vai olisiko jollain teistä parempaa tietoa?

D&G Black Clutch

Tämä taitaa olla jo hieman vanhempaa mallistoa, sillä nettikaupoista ei enää löydy tätäkään. Näitä myytiin Stockmannilla vielä jokin aika sitten, mutta koska olin vielä siinä vaiheessa siinä uskossa, että Marc Jacobsin Bianca on ”se oikea”, tyydyin vain ihastelemaan tätä laukkua etäämmältä. Tässä laukussa yhdistyvät samat asiat, joihin Biancassakin ihastuin: hyvin simppeli malli ja hopeanväriset yksityiskohdat, mutta tämä on kuitenkin Biancasta poiketen juuri sopivan kokoinen käyttööni. Laukussa on pieni käsilenkki ja irrotettava metalliketju. Logokin on vielä maltillisen kokoinen, eikä mielestäni hyppää liikaa silmille. Jos vain jostain saisin tämän vielä käsiini… Nyyh. :'(

Onko teillä jotain vinkkejä vastaavista simppeleistä clutcheista? Ja mikä näistä on oma suosikkisi? :)

Juhlapukeutumisesta - kengät ja laukku

Jatkan taas juhlapukeutumisen purkamista osiin, tällä kertaa aiheena kengät ja laukku. Näitä on mielestäni parasta käsitellä samassa yhteydessä, sillä tyylikkyyttä tavoitellessa näiden kahden asusteen tulisi olla toisiinsa sovitettuja.

Jimmy Choo / Valentino

Juhlalaukku on pieni ja siro, joko kirjekuorimallinen tai pienellä rannelenkillä varustettu. Sen tulee olla tyyliltään, väriltään ja materiaaliltaan mahdollisimman samanlainen kuin kengät. Materiaali voi olla esimerkiksi nahkaa, kiiltonahkaa, mokkanahkaa tai satiinia, kunhan se on laadukasta, ja kunhan onnistuu löytämään laukkuun sopivat kengät. Olkahihnalliset laukut eivät kuulu juhlapukeutumiseen.

YSL / Ted Baker

Juhlakenkien tulisi olla sirot ja avonaiset sekä laukun kanssa samaa sävyä ja materiaalia. Korot antavat ryhtiä ja parantavat vartalon mittasuhteita, mutta jos niillä käveleminen ei suju luontevasti, kannattaa ennemmin valita matalakorkoiset avokkaat. Kengät on syytä puhdistaa ja kiillottaa sekä tarvittaessa käyttää suutarilla, mikäli esimerkiksi korkolaput alkavat olla tiensä päässä - ei auta, vaikka juhlavaatteet olisivat kuinka viimeisen päälle tyylikkäät, jos kengät ovat likaiset tai koroista pureksitun näköiset.

ALDO / Moschino

Musta toimii juhla-asusteissa parhaiten, sillä musta sopii lähes kaikenväristen vaatteiden kanssa. Mustien juhlakenkien ja -laukkujen valikoima on myös laajin. Ruskeita asusteita ei etiketin mukaan pitäisi juhlissa käyttää, mutta esimerkiksi nude on mustan lisäksi helpohko vaihtoehto, joka sopii erityisen hyvin kesään. Jos asu on simppeli, voi siihen tuoda jännitystä värikkäilläkin asusteilla, mutta ainakin itselläni nämä yritykset ovat kaatuneet usein siihen, ettei erikoisemmista väreistä tunnu löytyvät toisiinsa mätsääviä kenkiä ja laukkua.

Tory Burch / Guess

Juhlapukeutumisesta - sukkahousut

Kesän juhlakausi on käsillä, joten ajattelin jakaa kanssanne hieman vinkkejä juhlapukeutumiseen liittyen. Aloitan ehkä pienellä, mutta ei niin vähäisellä asialla, eli säärien asustamisella. Juhlaetiketti sanoo, että oli vuodenaika ja lämpötila mikä tahansa, paljaita sääriä ei sovi juhlissa esitellä. Jos siis tahtoo näyttää tyylikkäältä ja huolitellulta, tästä säännöstä on hyvä pitää kiinni.

Denierit

Sukkahousujen paksuus ilmoitetaan deniereinä. Juhlapukeutumiseen pätee sääntö, mitä hienommat juhlat, sitä ohuemmat sukkahousut tai stay-upit. Juhlakäytössä 8 - 15 denieriä on varmin valinta.

Sävy

Juhliin kannattaa valita oman ihon sävyiset sukkahousut tai hieman tummemmat - liian vaaleat (ja etenkin paksut vaaleat) sukkahousut tuovat mieleen lähinnä varttuneemman rouvan. Toisaalta liian tummatkaan eivät näytä hyvältä vaaleiden käsivarsien kanssa. Minulla on vaalea suomalainen iho, ja valitsen useimmiten sävyn, jota myydään esim. nimellä Sun tai Suntan. Se tuntuu sopivan useimmille.

Pinta

Sukkahousuja löytyy niin mattana, himmeäkiiltoisena kuin kiiltävänäkin, ja on aika pitkälti makuasia, minkä näistä valitsee. Omaan silmääni himmeäkiiltoiset ja kiiltävät näyttävät parhaimmilta, mutta jokainen toki valitsee oman makunsa mukaan.

Sukkahousut vai stay upit?

Valinta sukkahousujen ja stay upien välillä on mukavuus- ja makuasia, mutta myös vaatteet saattavat määrittää valintaa. Sukkahousut usein litistävät siluettia, minkä vuoksi ne saattavat joidenkin mekkojen kanssa olla parempi vaihtoehto. Toisaalta, juuri tämän litistysefektin vuoksi ne saattavat myös joskus tuoda ei-toivotun makkaran yläsauman yläpuolelle, tai kohollaan oleva keskisauma saattaa ikävästi näkyä ihonmyötäisen mekon kanssa. Kannattaa siis kokeilla, kummat näyttävät juhlavaatteiden kanssa paremmalta, sukkahousut vai stay upit.

Kestävyys

Juhliin pitäisi valita ohuet sukkahousut, mutta entäs kun 10 denierin sukkahousut tuntuvat hajoavan jo pakettia avatessa? Ohuet sukkahousut ovat tosiaankin herkkiä silmäpaoille, mutta se on vain hyväksyttävä, ja varauduttava useammalla varaparilla. Sukkahousujen kestävyyttä voi hieman parantaa se, että ne kastelee ja kuivattaa ennen ensimmäistä käyttökertaa, tai jos tähän ei ole aikaa, vähintäänkin venyttelee niitä varovasti ennen pukemista. Jos 10 denierin sukkahousut tuntuvat rahanhukalta, 15 denieriäkin on ihan riittävän ohut valinta juhlaan. Oman kokemukseni mukaan sukkahousujen hinta ei välttämättä määritä kestävyyttä - toki aivan halvimmat sukkahousut kannattaa suosiolla jättää hyllyyn jo ihan ulkonäköseikkojenkin vuoksi. Ohuissa 10 - 20 denierin sukkahousuissa keskihintaisten (esim. Amar, Norlyn, kalliimmat House-mallit) ja hintahaitarin yläpään (esim. Wolford, Falke) välillä en ole huomannut juurikaan eroa kestävyydessä, kalliimmat vain näyttävät paremmalta sen aikaa, kun kestävät ehjänä.

(Ja sitten vähän asian vierestä: Olen pohtinut, mikä siinä on, ettei saatavilla ole oikeasti kestäviä sukkahousuja. Olen tullut siihen tulokseen, että sellaisten keksiminen ei ole ongelma, vaan se, mitä sukkahousubisnekselle tapahtuisi, jos sellaiset tuotaisiin markkinoille - sukkahousuja ei pian menisi kaupaksi ollenkaan!  Jos olet nähnyt dokumentin Hehkulamppuhuijaus, tiedät mistä puhun.) 

Kuvat lainattu: Wolford 

Juhlamekkopohdintaa

Tänä kesänä minulla on tiedossa ainakin viidet fiinimpää pukeutumista edellyttävät juhlat: kolmet häät, yhdet ylioppilasjuhlat ja yhdet 80-vuotissyntymäpäivät. Tästä syystä juhlapukeutuminen onkin ollut kovasti mietinnässä viime viikkoina. Tällaisissa juhlissa yleisin pukukoodi on tumma puku, mikä antaa onneksi naisille melko paljon vapauksia asun valinnassa: asuna voi olla esimerkiksi juhlavaa kangasta oleva leninki, kevyt jakkupuku, hame-jakkuyhdistelmä, juhlava housupuku tai juhlava hame-puseroyhdistelmä. Vaikka tumma puku tarkoittaa miehellä nimenomaan tummaa pukua, naiset saavat mielellään käyttää myös värejä. Helman pituus voi vaihdella polvipituisesta täyspitkään. Asuun yhdistetään ainakin ohuet sukkahousut tai stay upit, sirot jalkineet, pieni juhlalaukku ja asuun sopivat korut. Päivätilaisuuksissa voidaan käyttää myös hattua ja käsineitä.

Vaikka pukukoodi sallii leningin lisäksi muitakin asuja, koen leningit (tai arkikielellä mekot) eniten omakseni. Vaatekaapistani löytyy tällä hetkellä tasan yksi (!) kesäjuhliin soveltuva juhlamekko - muut mekot ovat joko liian tummia kesään tai materiaalinsa tai mallinsa puolesta liian arkisia juhlakäyttöön. Kaikki tulevan kesän juhlat ovat onnekseni eri ystäväporukoiden tai sukulaisten juhlia, joten periaatteessa sillä yhdellä vanhallakin pärjäisi, mutta… eikö se nyt kuitenkin olisi hieman tylsää! ;) Olenkin pitänyt silmäni auki vaate- ja nettikauppoja kierrellessäni ja iskenyt silmäni esimerkiksi näihin kaunokaisiin.

Tiger of Sweden, Auberta Dress

Kun näin mekon ensi kertaa Stockmannilla, ihastuin kovasti malliin, mutta kuosi hieman epäilytti. Suosin yleensä yksivärisiä tai simppeleitä kankaita, joten tämä valko-vaaleansininen jacquard-kuosi ei heti tuntunut ihan omalta. Mutta, kuten silloin tällöin vaatteiden kanssa käy, mitä enemmän sitä olen katsellut, sitä enemmän se on alkanut miellyttää silmääni.  Alkuviikosta päädyin jopa sovituskoppiin sen kanssa - ja sehän näytti oikeastaan todella kivalta ja raikkaalta! Harmillisesti juuri kyseisestä yksilöstä oli vetoketju rikki eikä toista kokoistani kappaletta keskustan Stokkalta löytynyt, joten mekon hankinta jäi vielä mietintään.

Acne, Baby cotton-blend twill dress

Tämän mekon kanssa koin rakkautta ensi silmäyksellä, kun bongasin sen ELLEstä. Aivan syötävän suloinen väri ja kaunis 50-luvun henkinen malli tekivät minuun välittömän vaikutuksen - tämä on saatava! Kun sitten googlasin mekon tarkempia tietoja, huomasin sen olevan melko tyyris ja sisältävän yhden inhokkiasioistani: päälle ommellun ja vielä kullanvärisen vetoketjun. Väri ja 50-luvun tyyli jäivät kuitenkin kummittelemaan mieleeni, ja olenkin jo alustavasti keskustellut tällaisen mekon teettämisestä luotto-ompelijani kanssa. Jos vain sopiva kangas löytyy, minulla on siis optio saada oma versio Acnen mekosta. :)

Kunhan olen saanut vaatteet mietittyä tai hankittua, täytyy seuraavaksi pohtia asusteita. Niistä ehkä lisää tuonnempana! ;)

Nude-avokkaat – vihdoinkin!

En ole aikoihin tilannut mitään Asosilta, en juuri edes selaillut valikoimaa. Liekö jotakin johdatusta, että eilen illalla pitkästä aikaa päädyin selaamaan heidän alevalikoimaansa, ja mitä sieltä löytyikään: Ted Bakerin nuden sävyiset kiiltonahka-avokkaat 11 cm korolla! Malli on muuten simppeli ja klassinen, mutta pientä twistiä tuo sisäpuolen leikkaus. Hintaa näille jäi vain 73 euroa, ja kun Ted Bakerin mitoituskin on minulle tuttu, ei tilauksen kanssa tarvinnut jäädä miettimään.

Nude-avokkaat täydentävät mielestäni hyvin avokaskokoelmaani, joka tällä hetkellä koostuu lähinnä mustista ja tummanruskeista yksilöistä. Nude sopii hienosti kesään, ja vielä kun onnistuisin jostain löytämään nuden kiiltonahkaisen clutchin, olisi varusteet kesän juhlakauteen jotakuinkin valmiina. 

Clutches

Iltalaukkukokoelmani on melko vaatimaton. Tähän on syynä lähinnä se, ettei minulla ole kovin usein käyttöä näille, ja olen siksi panostanut arkilaukkuihin iltalaukkujen kustannuksella. Saattaa kuitenkin olla, että lähiaikoina laukkuperheeseeni on tulossa perheenlisäystä erään simppelin, klassisen ja monikäyttöisen clutchin muodossa. ;) Tutkitaan nyt kuitenkin ensin, mitä kaapista löytyy tällä hetkellä.

Aikoinaan ostin ylioppilasjuhliani varten suomalaisen Three Bagsin (tätä yritystä ei muuten taida enää olla olemassa?) mustan kirjekuorilaukun, joka on kestänyt hienosti kaikki nämä vuodet. Laukku on todellakin "kirjekuori", eli sinne ei saa mahtumaan oikeastaan muuta kuin välttämättömät: puhelimen, huulipunan ja pankkikortin. Niin kaunis kuin tuo laukku onkin, ei se ole pienen kokonsa vuoksi kaikkein käyttökelpoisin.

Toinen laadukkaampi iltalaukkuni on Ziosta muutamia vuosia sitten hankittu tummanruskea pikkulaukku. Se oli eräänlainen hätäostos: tarvitsin juhliin tummanruskean laukun tummanruskeiden avokkaiden pariksi, eikä koko Helsingistä löytynyt muuta sen väristä nahkalaukkua kuin tämä. Tuo laukku on saanut harmittavan vähän ns. peliaikaa, sillä useimmiten tulee kuitenkin valittua mustat kengät ja musta laukku ruskeiden sijasta.

 

Kahden edellisen lisäksi minulta löytyy kaksi mustaa tekonahkaista pikkulaukkua. Paljeteilla koristellun simppelin clutchin ostin joskus Seppälän alesta viiden euron (!) hintaan. Tämä lähes ilmainen laukku on tarpeeksi iso, yksinkertainen ja perussiisti, joten sitä olen käyttänyt todella paljon eri tilaisuuksissa. Tikattu laukku, jonka ostopaikasta minulla ei enää ole muistikuvia, on kaunis, mutta harmillisen pieni: magneettilukitus ei mene kiinni, jos sisällä on jotain muutakin, kuin ne aiemmin mainitut välttämättömyydet.

Tällä kokoelmalla on pärjätty ihan kohtalaisesti, mutta kaipaisin silti kokoelmaani vielä hieman suurempaa, laadukkaampaa ja monikäyttöisempää clutchia. Yksi oikein varteenotettava vaihtoehto on jo kiikarissa, mutta siitä ehkä lisää myöhemmin. :)