Tyylikästä suojaa puhelimelle

Valkoinen Nokia E71 on palvellut minua uskollisesti jo yli kaksi vuotta. Olen ollut puhelimeeni kaikin puolin tyytyväinen ja etenkin ulkonäkö on tässä mallissa kohdallaan. En koskaan pidä puhelinta laukussa ilman suojakoteloa ja varmaan sen ansiosta puhelimeni on edelleen, yli kahden vuoden käytön jälkeenkin, lähes naarmuton.

Puhelimen mukana tuli Nokian oma valkoinen suojakotelo, mutta kuten arvata saattaa, se ei säilynyt kovin pitkään valkoisena eikä edes ehjänä. Ostin tilalle Ordning & Redan nahkaisen valkoisen suojakotelon (jep, en suostunut uskomaan, ettei valkoinen väri muka sovi tuohon tarkoitukseen,) ja kun sekin muutaman kuukauden käytön jälkeen alkoi näyttää rähjäiseltä, ostin samanlaisen uuden, mutta vaaleanpunaisena. Likaantumisen merkkejä on ollut nähtävissä siinäkin, joten ihastuessani Stockmannilla Michael Korsin tummanruskeaan puhelinkoteloon ostopäätös oli helppo perustella itselleni.

Kotelo on karkeapintaista tekonahkaa ja puhelimeni istuu siihen ihan täydellisesti (puhelimessani taitaa olla samat mitat kuin iPhonessa). Ruskea väri sopii hyvin muihin ruskeisiin asusteisiini eikä luultavasti rähjäänny niin nopeasti kuin aiemmat vaaleammat koteloni. Vaikka puhelimeni alkaa ehkä iPhonien ja Lumioiden rinnalla näyttää jo hiukan vanhanaikaiselta, kaivan sen silti oikein mielelläni esille julkisella paikalla, kun sitä suojaa tuollainen kotelo. Vielä kun löytäisin läppärisuojan samalla kuosilla, niin olisi kyllä lisävarusteet kohdallaan! ;)

Ihonhoitotuotteiden Top 3

Ihonhoitotuotteiden kanssa olen ehdottomasti kokeilija, sillä vain harvat tuotteet ovat päässeet vakituiseen käyttöön. Ehkä se on hyväkin, sillä käsitykseni mukaan ihonhoitotuotteita pitäisikin vaihdella, sillä iho tottuu niihin nopeasti. Esittelen tässä kuitenkin muutaman sellaisen tuotteen, joihin olen jäänyt koukkuun ja joihin palaan kerta toisensa jälkeen.

Christian Dior Creme Apricot -kynsinauhavoide
Tämä ihmevoide kaunistaa ja pehmentää kynsinauhat paremmin kuin mikään muu tähän tarkoitukseen kokeilemani tuote! Voide on melko tahmeaa, joten se kannattaa levittää esimerkiksi illalla nukkumaan mennessä. Pienellä purkilla on toki hintaa, mutta se on myös todella riittoisaa, sillä sitä ei tarvitse laittaa kuin pienen pieni määrä kerrallansa.

Aco Cliniderm Velvetly Smooth Cleansing Oil
Käytän tätä puhdistusöljyä kasvojen esipuhdistukseen. Hieron sen ensin kuivaan ihoon, sitten kostutan kädet ja hieron uudestaan. Lopuksi pesen kasvot puhdistusvaahdolla tms. puhdistustuotteella. Olen kokeillut myös Dermalogican vastaavaa tuotetta, mutta Acon versio on ollut kaikin puolin parempi: puhdistavampi, huomattavasti edullisempi ja kätevämmässä pakkauksessa. Suureksi harmikseni tämän tuotteen valmistus on kuitenkin lopetettu, joten kaapissani olevien kahden pullon jälkeen täytyy yrittää löytää tälle joku korvaaja, mikä tässä tapauksessa ei varmasti tule olemaan helppoa.


Sensai Sponge Chief
Ihoni on etenkin talviaikaan pintakuiva, joten pyrin välttämään liiallista vedellä läträämistä puhdistuksen yhteydessä. Sensain pehmeä sieniliina Sponge Chief onkin aivan loistotuote iholleni, sillä sillä voin pyyhkiä meikin ja puhdistusvaahdon kasvoilta ilman liiallista vesipesua. Aloitan siis puhdistuksen Acon öljyllä, sitten hieron ihooni puhdistusvaahdon, jonka pyyhin pois Sensain liinalla. Ihosta tulee putipuhdas ilman kiristävää tunnetta.

Kirjallisuutta klassisesta tyylistä

  

Oman tyylini löytäminen ja sen mukaisen vaatekaapin kokoaminen on käynyt enimmäkseen ihan luonnostaan, mutta viime vuosina olen löytänyt myös tyylioppaat projektini tueksi. Innostus lähti oikeastaan mummini vanhasta ”tyyliraamatusta” vuodelta 1951: Hyvinpukeutuva nainen – maailman muotialan suurten ohjeita ja neuvoja eleganssia tavoitteleville (koonnut Irma Andersin). Vaikka tuo opas on yli puolivuosisataa vanha ja vaikka siitä löytyy myös huvittavia ja aikansa eläneitä tyylisääntöjä, on siinä myös paljon sellaisia totuuksia, jotka ovat aivan päteviä edelleenkin. Kirjasta löytyy tietoa niin tilannepukeutumisesta, vaatteiden ja asusteiden hoidosta, eri materiaaleista ja väreistä, vartalotyypin mukaisesta pukeutumisesta kuin muodin historiastakin. Kirja on huomattavasti suorapuheisempi kuin nykypäivän tyylioppaat – eikä se ole mielestäni huono asia. Jos löydät tämän isoäitisi kirjahyllystä tai jostakin hyvin varustellusta kirjastosta, älä epäröi ottaa sitä matkaasi! 

Toinen hiljattain lukemani tyyliopas on muun muassa Voguessa ja Ellessä työskennelleen muotitoimittajan Karen Homerin Mitä naisen tulee tietää tyylistä. Tästä käsilaukkuun mahtuvasta joka naisen perusteoksesta löytyy sisäpiirineuvoja klassisen ja ajattoman tyylin saavuttamiseen. Kirja on kepeä ja hauska, mutta myös ehdottoman hyödyllinen. Ja vaikka Homer jakeleekin osin aika tiukkoja kommentteja esimerkiksi tuubitopeista, lenkkareista ja Top Shopista, laukoo hän niitä myös kauneusleikkauksista, tupakoinnista ja pintamuodista. Hyvä ruoka on tärkeämpää kuin kaunis mekko, joka päällä ei voi syödä – tämä ajatus on minunkin helppo allekirjoittaa! Suosittelen Homerin kirjaa lämpimästi kaikille naisille, ja etenkin niille, jotka ihailevat esimerkiksi Audrey Hepburnin, Jacqueline Kennedyn tai Grace Kellyn klassista eleganssia. 

Olen lukenut myös joitain meikkioppaita, viimeisimpänä Riku Campon ja Jari Nummelinin Meikkioppaan. Seuraavana lukujonossa on Bernhard Roetzelin Täydellinen herrasmies, joka on toki suunnattu pääasiassa miehille, mutta sisältää myös naisille hyödyllistä tietoa esimerkiksi eri materiaaleista, laadukkaan vaatteen tunnistamisesta sekä asusteiden ja vaatteiden oikeasta säilytyksestä ja hoidosta. 

Mikäli sinulla on jotain hyviä vinkkejä klassista tyyliä käsittelevästä kirjallisuudesta, vinkkaathan minulle kommenttiboxiin! :)

Klassista vaatekaappia rakentamassa

Klassisen ja toimivan garderobin kokoamista helpottaa, jos on kunnolla sisäistänyt yhden tärkeän ajatuksen: laatu ja yhdisteltävyys kulkevat aina määrän edellä. Itselleni ideaalitilanne olisi, että vaatekaapissani olisi vain lempivaatteita, jotka voisi lähes kaikki yhdistää toisiinsa. Sopiva määrä vaatteita olisi sellainen, etteivät pienehköt kaappini pursuaisi, vaan vaatteilla olisi kunnolla tilaa pysyä siisteinä ja järjestyksessä. Tavoitteeni onkin pienin askelin tyhjentää vaatekaapeistani ”ihan kivoja” yksilöitä ja vaihtaa ne pienempään määrään laadukkaampia, kestävämpiä ja klassisempia vaatekappaleita. Tämä prosessi vie varmasti aikaa eikä täydellinen garderobi tule ehkä koskaan olemaan täysin valmis, mutta pääasia on, että tavoitteet ovat selvillä ja harkitsemattomat ostokset toivottavasti pian historiaa.

Kokosin tähän listan niistä vaatekappaleista, joita klassisen vaatekaapin tulisi vähintäänkin sisältää:

- simppeli kotelomekko
- pikkumusta
- kynähame
- paitapusero
- jakku/bleiseri
- kangashousut
- tummansiniset, suoralahkeiset farkut
- v-aukkoinen neule
- simppeli neuletakki
- tumma villakangastakki
- trenssi
- silkkihuivi
- pashminahuivi
- villahuivi
- nahkahansikkaat
- arkilaukku
- clutch
- kapea vyö
- helmikorvakorut
- kello
- nahkasaappaat
- korkeakorkoiset avokkaat
- ballerinat

Jos täydellisen garderobin kokoaminen on vasta aluillaan, kannattaa painottaa yhdisteltävyyttä uusia hankintoja tehdessä. Laukun, kenkien ja hansikkaiden pyhä kolminaisuus on etenkin asia, joka kannattaa pitää mielessä. Musta on näissä asusteissa turvallisin värivaihtoehto, sillä mustia laukkuja, kenkiä ja hansikkaita on helpoin löytää. Tummanruskea on toinen klassinen valinta, mutta näiden kolmen löytäminen juuri samassa sävyssä tuottaa jo hiukan haastetta. Nude ja konjakinruskea voivat myös tulla kyseeseen, joskin ne sopivat vain kevät- ja kesäkaudelle.

Vaatehankinnoissa ei voi liikaa korostaa istuvuuden, leikkauksen ja laadukkaan kankaan merkitystä. Turvallisinta on pysytellä hillityissä maanläheisissä sävyissä. Mekot, hameet, housut ja jakut kannattaa hankkia esimerkiksi tummansinisenä, harmaana tai ruskeana. Paitapuseroissa käyttökelpoisimmat värit ovat vaaleita, kuten puhdas valkoinen, vaaleansininen tai vaaleanpunainen, joko yksivärisenä tai kevyesti raidallisena. Korujen, kellon ja asusteiden metalliosien tulisi sopia toisiinsa, eli olla joko kullan- tai hopeanvärisiä sen mukaan, kumpi tuntuu enemmän omalta ja sopii paremmin omaan värimaailmaan.

Tässä lyhyt johdantoni klassisen vaatekaapin kokoamiseen - palaan myöhemmin aiheeseen tarkemmalla tasolla ja kuvien kera.

Nahkakenkien hoito

Pyrin ostamaan pelkästään nahkaisia kenkiä. Nahkaiset kengät näyttävät ja tuntuvat paremmilta, kuin jalkaan muotoutumattomat tekonahkakengät. Suomen sääoloissa nahkakengät eivät kuitenkaan välttämättä ole yhtään sen kestävämpiä kuin tekonahkaiset - ellei niistä pidä säännöllisesti huolta. Olen koonnut tähän vinkkejä, miten nahkakenkien ikää voi pidentää.

Täydelliset kengät - nuo on saatava!

Kenkiä ostaessa kannattaa tiedustella hoito-ohjeita ja katsoa pohjasta tai varresta löytyvästä tarrasta kengän materiaali. Useimmiten nahkakengässä on nahkaa sekä pinta että sisäpohja, mutta joskus myös ulkopohja. Tällöin kenkää ei ole tarkoitettu käytettäväksi ulkona (ainakaan näissä Pohjolan olosuhteissa) ja puolipohjan laitattaminen suutarilla on välttämätöntä, mikäli mielii tepastella uudet kengät jalassa myös ulkona. Sisäkäytössä nahkapohja kannattaa vähintäänkin suojata siihen tarkoitetulla aineella. Kenkien mukaan kannattaa aina pyytää laatikko, sillä siihen pakattuna kengät säilyvät pölyltä suojattuna silloin, kun ne ovat pitkään käyttämättä.

Uudet kengät - heti jalkaan!

Ihanin hetki on usein se, kun saa kaivaa uudet ihanuudet kotona ulos kassista. Kengät tekisi mieli ottaa käyttöön saman tien, mutta suositeltavaa on suojata kengät ensin. Itse käytän nahkakenkiin yleensä nahkavoidetta ja voitelun jälkeen vielä suihkutan pintaan kosteudelta suojaavan suihkeen, jonka annan kuivua yön yli.

Ihanimmat kengät ansaitsevat päästä jalkaan joka päivä!

Samoja kenkiä ei suositella käytettäväksi joka päivä. Kengille pitäisi antaa "lepopäiviä" ja etenkin, jos ne altistuvat kosteudelle, olisi suositeltavaa käyttää niitä maksimissaan joka toinen päivä. Nahkakengät kannattaa myös suosiolla jättää kotiin sadepäivinä, sillä vesi ja nahka mätsäävät todella huonosti yhteen. Onneksi nykyään on tarjolla tyylikkäitä kumisaappaita, joten nahkakengille antaa ihan mielellään vapaapäivän silloin, kun voi kerrankin laittaa kumpparit jalkaan.

 Huoltoa tarpeen mukaan - säännöllisesti

Jos nahkakengät kastuvat, niiden sisään kannattaa laittaa paperia ja antaa kenkien kuivua itsestään. Lika ja kura kannattaa pyyhkiä kengät pinnasta saman tien kosteahkolla pyyhkeellä. Säännöllisesti (käytöstä riippuen) kannattaa tehdä myös "kuukausihuolto", eli putsata kengän pinta, rasvata sopivalla lankilla ja suojata suihkeella.

Koska suutarille?

Vaikka kengistään huolehtisi kuinka hyvin, on kuitenkin viimeistään korkolappujen kuluessa turvauduttava suutariin. Korkolappu ei saisi kulua ihan loppuun, sillä silloin suutari ei välttämättä saa uutta lappua laitettua ainakaan siististi. Kannattaa siis kuulostella korkojensa kopinaa ja tarkistaa korot säännöllisesti, jotta ehtii ajoissa huomata korkolappujen kulumisen. Suutari voi myös esimerkiksi laittaa kuluneisiin kengänkärkiin kärkikiilat ja ohutpohjaisiin korkokenkiin paksummat puolipohjat. Suutarikäynti verottaa lompakkoa, mutta itse ajattelen niin, että mitä arvokkaammat kengät, sitä kannattavampaa niiden korjauttaminen on. Jos maksan nahkasaappaista pari sataa, voin aivan hyvin laittaa vielä muutaman kympin niiden huoltamiseen, jos saan siten kengät kestämään läpi useamman talven.


Kuvat lainattu: Weheartit

Bayswater vs. Roseau

Jos olet aikeissa satsata ensimmäiseen laadukkaaseen klassikkolaukkuun, kannattaa aloittaa mustalla arkikäyttöön sopivalla nahkalaukulla. Tällainen laukku on tarpeeksi iso kantamaan niin lompakon, kalenterin, vesipullon tai mitä nyt kukakin normaalin arkipäivän aikana tarvitsee. Musta väri on monikäyttöisin, sillä ainakin itselläni (ja niin myös kauppojen hyllyillä) useimmat kengät ovat mustia.

Omasta kokoelmastani löytyy tällä hetkellä kaksi mustaa klassikkolaukkua: jo noin neljä vuotta minua uskollisesti palvellut Mulberryn Bayswater ja viime kesänä laukkuperheeseeni liittynyt Longchampin Roseau. Molemmat laukut ovat erittäin klassisia, ajattomia, monikäyttöisiä ja ehdottoman tyylikkäitä. Molemmilla laukuilla on puolensa ja käyttötilanteensa, enkä osaa laittaa niitä yleisesti mihinkään paremmuusjärjestykseen, mutta listaan tähän muutaman hyvän ja huonon puolen kummastakin laukusta, mikäli joku siellä ruudun toisella puolella on harkitsemassa jommankumman hankintaa.

 Mulberry Bayswater

+ tilavuus: laukkuun saa tarvittaessa mahtumaan yön yli -reissun välttämättömyydet, A4-arkit tai vaikka pienehkön läppärinkin
+ nahka on ihanan pehmeää
- laukku on melko painava tyhjänäkin
- nahka tarvitsee rasvausta ja huoltoa säilyäkseen kauniina
- ikääntyessään laukku saattaa vähän lysähtää kasaan (minkä vuoksi sitä kannattaakin aina säilyttää täytettynä)

Longchamp Roseau

+ keveys
+ ryhdikkyys
+ helppohoitoisuus: sileä ja hieman kiiltävä pinta ei tunnu kaipaavan rasvaa tai edes suojasuihkeita
+ edullinen klassikko: hintaa on alle puolet Bayswaterin hinnasta
- laukku on aukinainen, joten vesi ja lumi voivat sataa sinne sisään
- sileässä pinnassa mahdolliset naarmut saattavat näkyä helpommin

Bayswater lähtee matkaani silloin, kun mukaan täytyy mahtua hiukan enemmän tavaraa. Sitä voi myös tarvittaessa kantaa olalla (joskin laukun muoto saattaa pidemmän päälle kärsiä tästä). Roseau on kevyt kantaa ja jotenkin tyyliltäänkin ”kevyempi”, minkä vuoksi se sopii käytettäväksi myös kesällä, toisin kuin hiukan raskaamman näköinen Bayswater. Roseau säilyttää muotonsa silloinkin, kun sisällä on vain vähän tavaraa, minkä vuoksi se on käyttökelpoisempi silloin, kun mukaan tarvitsee vain välttämättömät pikkutavarat. Bayswater on ehkä enemmän ”bisnes”, kun taas keveä Roseau hieman (hyvällä tavalla) tyttömäisempi.



Kuvat lainattu: Mulberry & Longchamp

Toinen iho

Olen niitä naisia, jotka verhoavat säärensä sukkiin tai sukkahousuihin niin talvipakkasilla kuin kesähelteilläkin. Paljaat sääret eivät mielestäni kuulu varsinkaan toimistoon tai juhliin, enkä mieluusti kulje paljain säärin missään muuallakaan. Sukkahousut tasoittavat ihon väriä ja huolittelevat asun. Myös kenkien sisäpohjat säilyvät sukkahousujen kanssa paremmassa kunnossa, ja useimmat kengät tuntuvat nylonin läpi mukavammilta kuin ilman.

Syksyllä ja talvella arkiasun täydentävät tummat 40 – 70 denierin sukkahousut. Hieman kiiltävä pinta näyttää ja tuntuu paremmalta, eikä nukkaannukaan niin helposti. Keväällä ja kesällä parhaimmalta näyttävät ihon sävyä asteen tummemmat maksimissaan 20 denierin puolikiiltävät sukkahousut. Juhlasukkahousujen tai -stay upien valinnan määrittää juhlien luonne: mitä arvokkaampi juhla, sitä ohuemmat ja kiiltävämmät sukkahousut tai stay upit. Hyvin ohuet 7 – 10 denierin sukkahousut eivät kestä koko iltaa – se on vain hyväksyttävä, ja kannettava laukussa paria tai kahta silmäpakoa silmällä pitäen.


Kalliimmat sukkahousut ovat laadukkaampia kuin edulliset, mutta nekään eivät kestä loputtomiin. Sukkahousujen käyttöikää voi kuitenkin yrittää pidentää oikealla käsittelyllä: sukkahousut pestään jokaisen käytön jälkeen, niitä ei kiskota jalkaan väkivalloin ja jaloista pidetään huolta. Uusia sukkahousuja ei myöskään saisi vetää suoraan paketista jalkaan, vaan ne tulisi ensin kastella ja kuivattaa (elastaanikuidut ovat nimittäin saattaneet kuivua varastoinnin aikana ja tällöin silmäpako voi tulla jo pelkästä kosketuksesta).
 

Sukkahousuissa hinta-laatusuhde on itselleni tärkeää, sillä sukkahousuja kuluu melkoinen määrä etenkin kevät- ja kesäaikaan. Wolfordit ovat kokeilemistani sukkahousuista kauneimpia ja kestävimpiä, mutta niissä hinta ja laatu kohtaavat vain, jos ne ovat alennuksessa. Talvella luotan esimerkiksi kiiltäväpintaisiin 40 denierin Vogue Opaque Brillanteihin ja kesällä arkikäytössä Sokoksen oman merkin Housen 20 denierin kiiltäväpintaisiin sukkahousuihin (sävy Sun sopii mainiosti hieman päivittyneelle iholle). Etenkin ohuimmissa sukkahousuissa kalliin ja halvan ero on oikeastaan vain siinä, että kalliimmat näyttävät paremmalta sen muutaman tunnin, mitä ne kestävät ehjänä – pidä siis aina mukanasi varasukkahousuja niin laukussa, työpaikalla kuin vaatekaapissakin.




Kuvat lainattu: Wolford